Siirry pääsisältöön

Pulmat kehosuhteessa

Jäin miettimään eilistä aihetta ja ajattelin vielä jatkaa siitä suoraan ainakin yhden postauksen verran. Toiveita asian käsittelystä otetaan vastaan :) Eli jos sinulla on esimerkiksi jokin oma tarina, jonka toivot julkaistavan (anonyyminä ja niin ettei sinua tunnisteta) ja jota toivot kommentoivani, voit laittaa minulle viestiä osoitteeseen liina@liinasievers.fi. Otan myös aihe-ehdotuksia asian tiimoilta (tai jotain muuta seksuaalisuuteen liittyvää) ilolla vastaan!

Pulmallinen kehosuhde

Joskus omassa kehossa eläminen tekee elämisen vaikeaksi, meillä suurimmalla osalla taitaa olla siitä kokemuksia.. Turvotus, erilaiset kivut, kuukautiset, muhkurat, peilikuva, bad hair day, you name it.

Lievimmillään oma keho herättää yleistä tyytymättömyyttä. Joskus keho herättää voimakkaampia negatiivisia tunteita, kuten surua, inhoa ja pettymystä siitä, että unelmien kehon saavuttaminen tuntuu suorastaan mahdottomalta. Keho herättää huonommuuden tunteita, jos se ei vastaa oman ihanteen mukaista kuvaa ja kateutta muiden kehoja katsellessa. Kehoon kohdistuu paljon erilaisia negatiivisia tunteita; suuttumusta, vihaa, itseinhoa, ällötystä, epävarmuutta ja jännitystä.

Kun kehoon kohdistuu äärimmäisen vaikeita tunteita, ne koskevat kaikkea sitä, mitä keho edustaa. Jos itsensä kokee keholtaan vääränlaiseksi, ajattelee todennäköisesti olevansa vääränlainen myös  muiltakin osin. Kehosuhteen ongelmat heijastuvat herkästi jokaiseen elämän osa-alueeseen.

Usein ongelmien juurisyyt ovat jossain ihan muualla, kuin kehossa. Ongelmia on helpompi käsitellä ja paeta kehon kaltoinkohteluun kuin kohdata voimakkaat ja vaikeat tunteet itsessään. Tällaista itseen kohdistuvaa, haitallista kohtelua voivat pahimmillaan olla esimerkiksi viiltely, ahmimiskäyttäytyminen, päihteiden liikakäyttö, addiktiot sekä erityyppiset syömishäiriöt.

Kehosta tehdään konkreettinen sijaiskärsijä, kun itsen kanssa on vaikea olla. Kauhean surullista, mutta näiden ongelmien kanssa painiskeleville kivuliasta ja todellista.

Trauma ja kehosuhde

Keho toimii äänitorvena sille, mitä mieli ei pysty sanoittamaan. Joskus kivuliaan kehosuhteen taustalla on jokin niin kova stressitilanne, että se on sekoittanut sekä kehon että mielen tasapainon.

Traumaattinen, haavoittava tapahtuma voi elämässä olla jokin yksittäinen (esimerkiksi läheisen kuolema, ryöstön tai väkivallan uhriksi joutuminen, suuronnettomuus) tapahtuma tai se voi olla jatkuvaa, toistuvaa rasitusta, painetta ja vaurioitumista. Esimerkkejä tällaisista jatkuvista trauman aiheuttajista ovat mm. parisuhde- tai perheväkivalta, lapsuuden perheessä esiintyvä / esiintynyt alkoholismi, insesti ja koulu-/ työpaikkakiusaaminen.

Traumaattisen kokemuksen vaikutus jää elämään sekä kehossa että mielessä. Trauman aiheuttama kipu, tuska, jännitys, stressi ja kaikki vaikeat tunteet jäävät vellomaan usein ilman keinoja käsitellä sitä. Kehosta saattaa tällöin muodostua vihollinen, johon kaikki ahdistuksen ja henkisen kivun tunteet puretaan. Kehoa voi syyttää, inhota ja sille voi raivota.

Itselle tapahtunut aiheuttaa häpeää ja sitä häpeää on vaikea kohdata. Suuri osa traumatisoituneista syyttää jossain vaiheessa tapahtuneen aikana tai jälkeen itseään. Kun trauma ylittää mielen käsittelykyvyn, siihen liittyvät tunteet kohdistetaan kehoon. Saattaa olla helpompi syyttää, vihata ja pahoinpidellä omaa kehoaan kuin kohdistaa vihan tunteet trauman aiheuttajaan. Näin usein etenkin silloin, kun trauman aiheuttajana on oma perheenjäsen. Itsensä syyttämisestä on tärkeää päästä eroon, mutta itsensä syyllistämistä täytyy käsitellä. Omat voimat ja keinot harvoin yksin riittävät.

Myös hyvä, ymmärtävä ja turvallinen parisuhde voi olla tie eheytymiseen 
ja traumoista selviämiseen.

Kehovihan myötä mielenrauha ja kyky nauttia elämästä katoaa. Suhde omaan kehoon saattaa sanella elämän tärkeitä päätöksiä. Näitä saattavat olla haave unelma-ammatista, riisuutuminen toisen edessä ja seksistä nauttiminen, vakaan parisuhteen muodostaminen tai liiasta kontrollista ja itsekurista luopuminen. Keho estää meitä elämästä sellaista elämää, kuin haluaisimme elää.

Monien asiakkaideni seksuaaliongelmien, addiktiivisen käyttäytymisen ja kehonkuvahäiriöiden taustalla on jokin lapsuudessa tai nuoruudessa tapahtunut yksi tai useampi traumaattinen tapahtuma.

Tärkeintä olisi oivaltaa, ettei kokemusten kanssa kannata jäädä yksin. Surullisen asiasta tekee se, että kaikki apua tarvitsevat ja hakevat eivät saa tarvitsemaansa tukea edes alan ammattilaisilta. Sopivan lääkärin ja terapeutin löytäminen saattaa viedä yllättävän paljon aikaa ja välillä se voi herättää turhautumisen tunteita. Olisi kuitenkin äärettömän tärkeää löytää sellainen ammattilainen, joka osaa kohdata kivut oikein ja kunnioittaen sekä herättää tunteen, että toivoa on.

Luovuttaa ei saisi, vaikka ajoittain ongelmat saattavat tuntua ylitsepääsemättömiltä. <3

Maltti on valttia

Kehonkuvan ongelmat ovat varsin yleisiä länsimaissa. Nämä ovat usein yhteydessä useisiin muihinkin ongelmiin, kuten ahdistukseen, masennukseen ja huonoon itsetuntoon.

Kehonkuvan haasteet oireilevat usein häiriintyneenä suhteena syömiseen, painonhallinnan pulmina sekä erilaisina epäterveellisinä toimintatapoina kuten jatkuvat dieetit, kuurit ja painon kanssa jojoilu.

Kehonkuvahäiriöt ovat yleisiä myös erityisesti urheilulajeissa, joissa keholta vaaditaan ulkoista täydellisyyttä, lihaserottuvuutta ja pientä rasvaprosenttia. Näitä samoja haasteita tulee vastaan myös  paljon kuntoilevien ihmisten kanssa. Omaa pahaa oloa puretaan kehon kautta ulos ja sitä kautta hyväksi tarkoitettu paineiden purkukeino muodostuukin kehoa rankaisevaksi toiminnaksi, johon saatetaan jäädä koukkuun siinä toivossa, että elämästä tulisi parempaa ulkonäön muutoksen kautta. Tai oma elämä tuntuu hallittavammalta, kun liikuntaa ja syömistä toteutetaan orjallisesti kontrollin kautta.


Jos kehosuhteessa on syvälle ulottuvia ongelmia, ei niitä voi korjata alkamalla ajattelemaan positiivisesti tai päättämällä rakastaa itseään. Itsen pakottaminen positiiviseen ajatteluun voi ajaa entistä syvemmälle vaikeuksiin. Häpeän tunne saattaa voimistua ja kehosuhde monimutkaistua entisestään, mikäli positiivinen ajattelu ei onnistu eikä kehonkuva muutu. Ensin voisi olla hyvä pyrkiä pääsemään neutraalille alueelle suhteessa kehoon, ja sen jälkeen vasta alkaa ottaa askelia kohti positiivempaa kehokuvaa.

Toivoisin, että loisimme itsellemme tilaa ja mahdollisuuksia olla armollisempia, sallivampia ja hyväksyvämpiä ennen kaikkea itseämme - ja sitä kautta myös muita - kohtaan. Ihmisyys on myös epätäydellisyyden hyväksymistä, miten sen jokainen omalla kohdalla sitten määritteleekään.

Toivoisin sinun tämän tekstin luettuasi ajattelevan ja uskovan, että koskaan  ei ole liian myöhäistä alkaa työstää omaa kehosuhdetta parempaan suuntaan. Omaan kehonkuvaan voi - ja kannattaa - vaikuttaa. Se tarvitsee paljon tukea, uskoa sekä järjestelmällistä työskentelyä kehontuntemuksen kehittämiseksi, kehonkuvan parantamiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Mikäli tunnistat itsessäsi edes joitain merkkejä siitä, että suhde omaan kehoosi voisi olla positiivisempi, voisit halutessasi kokeilla seuraavaa tehtävää;

Kuvittele unelmiesi keho 

Sulje hetkeksi silmäsi ja kuvittele itsellesi unelmiesi keho. Se on juuri sellainen, kuin olet aina haaveillut. Juuri niin upea ja ihana ja ainutlaatuinen, kuin olet aina unelmoinut sen olevan. Kuvittele hetken aikaa, miltä sinusta tuntuisi tässä kehossa. 

Mikä sinussa ja elämässäsi muuttuisi? Muuttuisiko asenteesi itseäsi kohtaan jos näyttäisit erilaiselta? Muuttuisiko kehoasi kohtaan kokemasi inho, pettymys tai epävarmuus? Alkaisitko rakastaa itseäsi enemmän ja olisitko onnellisempi, itsevarmempi ja kauniimpi? Olisitko rohkeampi ja kasvaisiko uskalluksesi tehdä uusia asioita? Tuntisitko itsesi arvostetummaksi? Pitäisitkö enemmän puoliasi? 

Ovatko kaikki nämä asiat sidonnaisia kehosi kokoon ja muotoon?

Mitä vastasit näihin kysymyksiin? Mahdollistaisiko unelmiesi keho tämän kaiken? Muuttuisiko kaikki elämässäsi parempaan ainoastaan näyttämällä paremmalta? 


Useimmiten, kun haluamme muutosta kehoomme, haluammekin muutosta johonkin ajattelutapaamme, tapaamme olla itsemme kanssa; tunteisiin, ajatuksiin tai toimintaan. Saatamme ajatella, että kehon muokkaaminen ja parantaminen parantaisi muitakin ongelmiamme ja mahdollisuuksiamme.

Toivoisin sinun pohtivan, onko suhde itseesi, itseluottamukseesi, itsearvostukseesi, itsevarmuuteesija onnellisuuteesi todellakin vain ja ainoastaan kehostasi kiinni? Miten voisit tuntea näitä kaikkia positiivisia tunteita ja elää hyvää, tasapainoista ja tyytyväistä elämää kehostasi riippumatta? 


Mitä sinä elämältä vielä toivoisit?

Toivon ja valon kautta, halauksin,
Liina


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Joutilaisuuden ääni

Korona on ollut aika kova paukku. Sehän me ollaan tässä nähty, ihan maailman laajuisesti, miten syvästi se vaikuttaa. Se on koskettanut  monia meistä  monella eri tapaa ja monella tasolla.  Ite en oo nähnyt mun perhettä moneen kuukauteen. Siis vanhempia, siskoa ja veljeä ja niitten kaikkia lapsia. Ystävien kanssa ollaan oltu vaan etäyhteyksissä. Monet mun ystävistä kuuluu riskiryhmään, joten täytyy muistaa olla senkin takia olla ekstra-varovainen.  Onneksi mun ei oo tarttenut ihan yksin olla, se ois kaikkein kauheinta. Mun sydän on niiden yksinäisten luona, joilla ei oo ketään.  Jostain luin, että yksinäisyys on kohta suurempi terveysriski kuin ylipaino. Aika paradoksaalista, että korona on ajanut ihmiset koteihinsa ja monella tutut harrastukset ovat jääneet. Alkoholin kulutus on yhteiskunnassa noussut ja myös ylipainon kehitys on noususuunnassa. Monien liitot rakoilee, kun ollaan liikaa yhdessä samojen seinien sisällä. Riidat lisääntyy, paha olo lisääntyy. Yksinäisyys lisään