Siirry pääsisältöön

Valmis!!!!

Tänään valmistuin seksuaaliterapeutiksi. Vielä riittävä määrä työnohjauksia, niin olen auktorisoitu seksuaaliterapeutti. Yksi mun elämän suurimmista tavoitteista on tänään tullut päätökseensä. Oon ihan pää pyörällä.

 Haluun kiittää mun asiakkaita. Ilman teitä en olisi tässä tänään. Mun perhettä. Te ootte mulle niin kovin rakkaita kaikki. Erityisesti mun lapset - te teette jokaisesta päivästä elämisen arvoisen. Teidän kanssa nauran isoimmat naurut. Itken isoimmat itkut. Ootte käsittämättömin lahja, mitä elämä on mulle suonut. Te ootte tehneet musta sen ihmisen, mikä tänä päivänä oon. Rakastan teitä yli kaiken <3

 Pasi. Sinä oot ilma jota hengitän. Totuus, josta ponnistan. Oot siinä, kun sua tarvitsen ja pidät musta kiinni maailman tiukimmin. Rakastan sua. To the moon and back <3

 Tänään hengitän ja juhlistan. Kaikki mun rakkaat on ainakin ajatuksissa mun mukana. Huomenna jatkuu työt ja terapia. Vastaaanotto on auki. Olet tervetullut, mitä suurimmin.




Mun rakkaus, joka tekee kaikkensa mun eteen <3 


Sukellus suoraan syvään päähän. No fear. 


Oon tässä. Vihdoin. 


Kippis teille kaikille. <3

Yksi mun elämän suurista tavoitteista on totta tänään. Kiitos mun koko ihana kotiryhmä. Kiitos Elina mahtavasta ohjauksesta ja hellistä tuuppauksista. Ootte mun sydämessä <3



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Matkalla

Mulle seksuaalineuvojana ja ensi viikolla (!) valmistuvana seksuaaliterapeuttina on tärkeetä, että mun asiakkaat kokee tapaamisissa tulevansa nähdyksi ja kuulluksi sekä ymmärretyksi. Oon itse kahlannut läpi aika hirveitä ajan jaksoja elämässäni ja monia vuosia on mennyt ikään kuin traumasumussa kaikenlaisista ällöttävistä tapahtumista, mitkä seurasivat toinen toistaan. Matka eheytymiseen on ollut pitkä ja se on opettanut nöyryyttä elämän edessä.  Olen oppinut ymmärtämään, että kaikki, mitä mun omassa elämässä on tapahtunut, ei tosiaankaan ole mun vika. Ja se, että joskus ihmiset vaan satuttaa toisia eikä se tarkoita, että ne ois välttämättä pahoja ihmisiä. Ne voi olla omien kokemustensa uhreja, oman menneisyytensä vankeja ja kaikki me loppujen lopuksi täällä huudetaan omaa hätäämme ja toivotaan, että meitä rakastetaan just tällaisina. Teot voi olla tuomittavia, mutta jokainen lapsi syntyy tänne viattomana ja puhtaana. Se ois tärkeetä meidän aikuisten aina muistaa. Vastuu on aina ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Mistä me riidellään kun me riidellään?

Viime viikolla me Pasin kanssa nahistiin ja riideltiin kauheasti. Tai ainakin siltä se tuntui. En tiedä, oliko se kesäkuinen helle vai se, että vietettiin monta päivää tiiviisti 24/7 kimpassa vai se, ettei me oltu saatu tuuletettua riittävästi omia tunteita tai tultu nähdyksi ja kuulluksi siten kuin me toivottiin. Vai kaikki toi yhdessä.  Yhtä kaikki, yhteinen viikko päättyi vähän alakuloisissa tunnelmissa eikä ihan kaikkea saatu kunnolla selvitettyä. Maantantai meni mietiskellessä. Tuntui, että nyt tarttee vähän välimatkaa ja tekee ihan hyvää tehdä omia duuneja ja olla olematta yhdessä saman katon alla. Se on meille molemmille tärkeää ihan senkin takia, että yksinolo ja etäisyys kirkastaa ajatuksia. Omille tunteille tulee paremmin tilaa kun toinen ei koko ajan ole hengittämässä niskaan. Minä oon semmoinen, että mun on helpompi purkaa omia ajatuksia kirjoittamalla. Puhuessa toisen läsnäolo vie huomion. Ilmeet ja eleet vaikuttaa siihen, mihin suuntaan mun ajatukset vie. Silloi...
Lähetä kommentti
Lue lisää